# Case In Numerals

This document looks into the (case) system of numerals and potential problems for TTS

## Attributive (short forms)

• attributive of –lohkái: –lot
• attributive of –logi: –lot

Acceptable compound parts:

 1100-1900 -nuppelotčuođi/nuppelohkáičuođi 11 000 - 19 000 -nuppelotduhát/nuppelohkáiduhát 20 000-90 000 -lotduhát/logiduhát

Now we have -lohkái/-logi. We should probably have -lot in compounds. See for example 11-jahkásaš: oktanuppelotjahkásaš, not ﹡oktanuppelohkáijahkásaš.

## Years

There is a difference between Norwegian/Swedish and Finnish type between the period 1100-1999:

• Finnish: 1951: duhátovccičuođivihttalogiokta
• Norwegian/Swedish: Ovccinuppelotčuođivihttalogiokta/ovccinuppelotčuoht-vihttalotokta

This does not extend to 2000:

• 2010: guokteduhátlogi
• 2020: guokteduhátguoktelogi

We already have the Finnish type. The question is whether we need the Norwegian type. We probably do.

## Case marking

Some number types will have case marking. Usually the colon will indicate when the number should be in loc., ill or com. singular. However, there is no marking to separate nominative from accusative and genitive.

For most numerals, accusative and nominative singular are the same anyway, the exceptions being 1, 0, and mill, for which accusative and genitive are similar. For the other numerals, genitive is used mostly with postpositions, or within an NP which is in gen., ill or loc.sg.

Numerals for which nom/acc/gen are the same anyway: čieža (7), gávcci (8), ovcci (9), logi (10), čuođi (100).

### Compound numerals

Whole tens and hundreds have a difference between nom/acc on the one hand and genitive on the other. While the final part logi or čuođi remains the same, the first or middle number will change:

• 20: guoktelogi.nom/acc or guovttilogi.gen
• 200: guoktečuođi.nom/acc or guovttičuođi.gen
• 67: guhttalogičieža.nom/acc or guđalogičieža.gen

## Expansions of numerals in sentences in texts

• báhpaidrelašuvnnat sámiid birra ilbmagohte 1600 loguin
• guhttanuppelotčuohteloguin
• sápmelaččat dápme herggiid 1600-loguin seammá vuogi mielde
• guhttanuppelotčuohteloguin
• Dáid seamma bargovugiid atne sámit maid 1500 -1600 loguin
• vihttanuppelotčuohte - guhttanuppelotčuohteloguin
• 1960-logu álggus galgá leat dollojuvvon čoahkkin Ruŋggu váhnemiidda
• ovccinuppelotčuođiguđalotlogu // ovccinuppelotčuođiguhttalot-logu
• 50- ja 60-loguin ii dovdon mastege ahte suohkan beroštivččii
• viđalot ja guđalot-loguin // vihttalot- ja guhttalot-loguin
• Šadden bajás siskkit Návuonas 1950- ja 60-logus
• ovccinuppelotčuođiviđalot ja guđalot-logus // ovccinuppelotčuođivihttalot- ja guhttalot-logus
• Moai leimme dušše 10-jahkásaččat ja duot stuora bártnáš lei juo 14-jahkásaš
• logi-jahkásaččat // njealljenuppelot-jahkásaš
• mii galggašii govvet sámi sosiála historjjás 1880-logu rájes 2. máilmmesoađi rádjái.
• gávccinuppelotčuođigávccilot-logu rájes

• 1960- ja 1970-loguin vuođđuduvvojedje ollu sámi organisašuvnnat.
• Rahčamušat vuoigatvuođaid ovddas (1900-loguid rájes gitta otnážii)
• 1950-loguid loahpas gumppet gosii nálihuvve
• Áigodagas gaskkal 1200- ja 1700-loguid olbmot geavahišgohte luondduriggodagaid
• Bivdoservodat (gitta 1500-lohkui)
• dat leat fievrreduvvon Norgii 1800-loguin, árvideamis gordnegálvvuid mielde.
• Juo 1690-loguin ledje eiseválddit bidjan vuovdečuohppannjuolggadusaid ja ávžžuhedje atnit darffi boaldámuššan
• Beaivvážis leat sullii 15 miljovnna lieggagráda.
• Juoigangielddus lei Guovdageainnu vuođđoskuvllas gitta 1980 jagiid lohppii
• Daid maŋimuš jagiid ovdal 1900-logu ledje ollu olbmot fárren Amerihkkái

## Examples of numerals in different cases

### Nominative

• Nils Mortenssonis ledje 1000 bohcco
• Dáin leat 21 mearralotti.
• Badjel 170 skuolfešlája lea leavvan miehtá máilmmi
• Go lea hui buolaš, omd. 40 gráda, ja de bivalda veaháš, omd. šaddá 30 gráda, dalle lea máizen dahje máizan.
• Go lea hui buolaš, omd. 40 gráda ja de bivalda 20 gráda dahje vel eambbo
• ja orui doppe gitta cuoŋománnui 1852
• Dušše 4 suohkana vástidedje
• 1956 Sámelávdegoddi čálii reivve suohkaniidda ja siđai daid čilget mot ohppiid gielladilli lei. (possibly genitive, see below)
• ja de bájuhii vuođđoskuvlalaga § 7,
• dat lei miessemánu 17. b. 1961.
• Dán dilálašvuhtii heive almmustahttit Nuorttanaste čállosa skábmamánu 15. beaivve 1903
• Guovlluin Gáivuonas Várjjagii gávdnojit 10-12 boraspirešlája
• Ruoŧŧa vuittii 5–2.
• Olbmos leat sullii 650 deahki maid ieš sáhttá stivret.
• Olbmo rupmašis leat oktiibuot 214 dávtti
• 256 km das dahká rájá Supmii.
• Mánus leat 155 buolašgráda ihkku, ja badjel 100 lieggagráda beaivet go beaivi báitá
• § 40 a.
• Dát prinsihppa lea mearriduvvon mánáidkonvenšuvnnas ja mánáidlágas cuoŋumánu 8. b. 1981 nr.7.
• Mánáidgárdelága §1
• ja Guovdageainnus álggaheimmet sámegiela oahpahusa 1967/68
• 538 bohccos báhce 150, muhto dál ledje duottarravddaide beassan
• Jagis 1900 sáhtte Norgga aviissat muitalit sin birra

### Accusative

• Dán čuohtejagi álggogeahčen bohče sii 6 lihttera mielkki
• Go ledje čatnan, de ožžo 10 lihttera mielkki
• Várjjagis čájehit arkeologalaš bázahusat boares ássanbáikkiin 28 iešguđetlágan loddedávtti.
• Na 30 lotti gal berrii guhte nai oažžut
• Álaheajus válddii 103 sápmelačča ja 538 heakkasaš bohcco mielde
• Riitta Rasmus máksá Ohcejoga gildii 500 euro stohpoláiggu
• Máilmmi stuorámus guiski lea 187 centimehtera guhku.
• Eana lea sullii 4600 miljovnna jagi boaris.
• 500-400 miljovnna jagi áigi Norga ja Ruonáeana hoigaseigga garrasit oktii
• Dán áigodahkii gullet maŋemus 2 miljovnna jagi.
• Deaivvai issoras báhkka dalle doppe, 25-26 gráda.
• (eanemusat 50 gáhppálaga).
• Dat lállet moniid sullii 27 ja 28 beaivvi. Duoršočivggat girdilit sullii 60 beaivvi maŋŋel go leat riegádan.
• Gáhkkor eallá olles eallima čázis, ja sáhttá šaddat 30 jagi boaris
• Go buokčala, de sáhttá jávkat 2 minuhta ja vuodjat 100 mehtera čázi vuolde.
• Besiin sáhttá gávdnat gitta 12 duoršomoni.
• Dat lea 370 km guhkki.
• Olmmoš, gii deaddá 30 kilo eatnamis, ii deattášii go sullii 5 kilo mánus.

### Genitive

• 7000 jagi ovdal Kristusa riegádeami
• Dát máhttu de máhkaš ollii Finnmárkku sámiide sullii 200 jagi maŋŋel Kristusa riegádeami.
• Sáhttá dulkot ahte 3.600 ja 2.700 ovdal Kr. geavahedje
• sárgojuvvon 4.200-1.700 jagi ovdal Kr.
• seammá vuogi mielde go 200 jagi maŋŋel Kr
• geasset sullii 300 jagi maŋŋel Kr
• Guohpahádja háisu duođaid ja munno 3- ja 5-jahkásaš mánát eai sáhte orrut buot lanjain
• Jagi 1898 skuvlanjuolggadus nannii dáruiduhttima
• Giellariidu skuvllas nogai 1880-njuolggadusain mii mearkkašii sámegiela vuoittahallama
• 1950 olmmošlohkamis gávdnoje sámegielat ruovttut 12 suohkanis Romssa fylkkas
• 1956 Sámelávdegoddi čálii reivve suohkaniidda ja siđai daid čilget mot ohppiid gielladilli lei.
• Muhtun stuora bártnáš bággii mu ja nuppi 3. klássa bártnáža veallát jaska seaŋggas.
• dat lei miessemánu 17. b. 1961.
• Go gearggaimet 9. klássas 1969 giđa,
• Ieš ledjen Viktora eadni, son galggai vuosttaš luohkkái álgit 1991 čavčča.
• Olmmáivággilaččat ledje vuoittáhallan áššis buot riektedásiin, gitta ášši bođii alimusriektái 2001 čavčča.
• Vázzen mánáidskuvlla Mázes 1960 čavčča rájes gitta 1966 geassái.
• Nu šattai 1962 čavčča
• Jagi 2007 girjebálkkašupmi addo Elle Márjá Vars girjái “Máilmmi láikkimus olmmoš”.
• Goaskimis lea buorre oaidnu, sullii 10 geardde buoret go mis
• Muhtin váhnenbáras lei 5-jahkásaš bártnáš mielde
• Stuoradiggedieđáhus árvalii e.e. guhkidit skuvlla sámi guovlluin ovttain jagiin, 10 jahkái
• ja skuvllat šadde ge čuovvut 1898-mearrádusa mas gilde sámegiela skuvllas.
• 538 bohccos báhce 150,

### Locative

• ruoššagávppašeapmi nogai 1917: s
• Dr. Phil Gudmun Hatt čállá 1918: s
• Guovvamánus 1898: s vulggii stuora dámpa Álaheajus
• vuođđudii Norgga Sámemiššuvnna (Norsk Finnemisjon) guovvamánu 28. beaivve 1888: s
• Go bisma Johannes Nilssøn Skaar doaibmagođii ámmáhisttis Romssas 1885: s,
• Go Ruŋggu skuvla heaittihuvvui 1951: s
• muhto dušše Luthera Uhca Katekismus deaddiluvvui 1728: s sámi/dáru duppalteavsttain
• von Westen jámii 1727: s,
• gohččuma mielde vulggii Stockfleth Guovdageidnui golggotmánus 1851: s
• Beaivi ávvuduvvui vuohččan 1993: s.
• 1978: s mearridii Stuoradiggi hukset fápmorusttegiid Álaheaietnui.
• Eiseválddit suvve bohkagoahtit oljju 1980: s.
• 1996: s álggahedje eiseválddit Bárentsábiprošeavtta
• ON mearridii 1989: s mánáidvuoigatvuođaid. Norga dohkkehii dáid cealkámušaid 1991: s
• Ovttastahtton Našuvnnat vuođđuduvvui 1948: s
• Sámediggi vuođđuduvvui 1989: s
• 1987: s rievdaduvvui dát láhka
• Norgga deaŧaleamos láhka vuođđuduvvui 1814: s
• 1972: s ledje muhtin dárogielat váhnemat geat álge jearahallat sámegieloahpu
• Giđđat 1972: s lei stuora seminára Guovdageainnus
• Ođđa Minsttarplána gárvánii 1974: s
• De viimmat 1967: s attii departemeanta skuvllaide lobi geavahit sámegiela skuvllas
• 1969: s bođii ođđa vuođđoskuvlaláhka
• Go oahppit geat ledje ožžon sámegiela oahpu vuosttaš luohká rájes ollejedje 4. luohkkái 1970: s,
• 1971: s bođii gaskaáigásaš Minsttarplána.
• Lávdegoddi gearggai bargguin 1948: s, ja árvalii buoridit oahpu sámi mánáide
• Logenáre jagi maŋŋil, 1959: s,
• Seamma jagi, 1959: s,

## Ordinals

• 2. máilmmisoađi áiggi
• Jus miessemánu 20. beaivve loddegođii
• sápmelaččain ledje bohccot 9. jahkečuođis
• Ohcejoga gielda ii leat dán váidaga váldán vuhtii go váidališgođii suoidnemánu 28. beaivvi
• vuođđudii Norgga Sámemiššuvnna (Norsk Finnemisjon) guovvamánu 28. beaivve 1888: s
• Son fárrii máddin ruovttubáikái diibmá čakčamánu 11. beaivvi.
• Go gearggaimet 9. klássas 1969 giđa,
• mii galggašii govvet sámi sosiála historjjás 1880-logu rájes 2. máilmmesoađi rádjái.
• Dán dilálašvuhtii heive almmustahttit Nuorttanaste čállosa skábmamánu 15. beaivve 1903
• Sámi álbmotbeaivi, guovvamánu 6.beaivvi, lea vuosttaš riikkačoahkkima muitun.
• ON-beaivi ávvuduvvo golggotmánu 24. beaivvi.
• 7. luohká rájes besset oahppit ieža válljet.
• eai dárbbaš oahppat nuppi dárogiel suopmana 8. ja 9. luohkás
• Dat lei gárvvis miessemánu 17.b
• Dát prinsihppa lea mearriduvvon mánáidkonvenšuvnnas ja mánáidlágas cuoŋumánu 8. b. 1981 nr.7.
• Ain deattuhuvvui ahte 3. luohká rájes galggai dárogiella váldogiella oahpaheamis
• Minsttarplána deattuhii ahte 3. luohká rájes galggai dárogiella váldogiellan
• Go oahppit geat ledje ožžon sámegiela oahpu vuosttaš luohká rájes ollejedje 4. luohkkái

## From-to-expressions (need to be differentiated)

• Son almmuhii vuosttaš sámegiel aviissa, ”Sagai Muitalæggje” (1904-11).
• Koloniseren (1200-1700)
• Deahkit dahket sullii 35-45% olbmo deattus.
• Di-di-dyy, huilá fámolaš ja šerres jienain árragiđa ja borrá 20 000 – 30 000 divresuosa ovtta geasis.

## Chapters

• 1.4 Mánát ja mánnávuohta
• 1.6 Ovttasbargu mánáid ruovttuin (We have this)

## Date

• Gaskavahku 19.06.69 (We have this)