190328
fkv-kokous 28.3.2019
Läsnä: Trond, Thomas, Mervi, Mari, Anna-Kaisa ja Aili
Asialista:
- Status ja kysymykset
- Graadivaihtelu
- Numeraalit
- määkkiit ja naakkiit
- Seuraava möötti
Status ja kysymykset
Ailin ja Thomaksen kysymykset:
- Olema korjanheet kaikki X-misc yamliin feilit. Jäljelä oon perintö-nomini ja ylipäänsä kolmetavuisten nominiitten pl par sujjutus ja pl vartalo.
- Eiran jälkhiin se oon perintö: perinöitä, heikkona graadina ja lisäksi -tA
- Maholiset kaksiparadigmoiset lainasanat (torko, fati, haaki, soopa jne).
- Sanakirjassa oon sekä “henkkaat” ette “hengata”. Oonko net oikkeestansa sama verbi?
- Millä tavala erottaa verbissä tavalinen vahva graadi ja geminasjuuni?
- Kommentti X-misc yamliista: joskus net oon oikkeessa ja joskus väärässä. Millä laila pitäis suhtautuut kommenthiin joka löyttyy yamliista tahi lexc: stä? Joskus näyttää siltä ette kommentit oon kopi-pastattu jostaki muvalta.
- Graadivaihtelufeilit verbissä: kun korjaa niitä tullee helposti feilii muuvale, esim substantiiviitten puolela
- Eira oli samaa mieltä naakkiit-verbistä, mutta hänen mielestään määkkiit taipuu näin:
Tässä Eiran vastaus:
"Tämmösten verbiin graadivaihettelu selvii 2. partisiipin haamusta. Ja kyllä kansa preteritin sg.3.p. Jos niissä oon II-graadi, se graadivaihettelu oon tyyppii II: I. Eli oon leikkiit : leikkiny : leikin (II: I: I) ja naakkiit : naakkinu : naakin (II: I: I), mutta määkkiit : määkiny : määjin (II: I: 0). Mutta se oon tietenki paha tiettäät, jos sulla ei ole nuoita haamui (eli 2. partis. tahi preteritin sg.3.p.), mistä sen graadivaihettelun näkkee."
näyttää siltä ette graadivaihtelu oon kiini verbistä ja sen historiasta tuottaa meile vähän haastheita ko infinitiivit saattaavat olla geminoitut (ja grammatikki ei tee eroa geminaation ja astevaihtelun välillä)
Graadivaihtelu
Luottaat: hän luotti (suomeksi "luottaa")
Lukkeet: hän lukkee, hän luki
Koska oon k: j ja koska k: v ko oon kaksi -k: ta infinitiivissä?
- Kolmetavuiset: minkälainen partitiivisuffiksi ja rankan net pittävät saađa?
- Maholiset kaksiparadigmoiset lainasanat: yksi paradigma missä oon tavalinen graadivaihtelu ja toinen missä ei ole? (molemissa oon por dialektiissa geminasuuni)
- Epäreekelimäisyys i-loppuisissa nominissa: koska oon tyhä yksi -i, koska oon kaksi ja koska niitten lopussa saapi olla -ia? Ko puhuthaan por dialektiista.
-logi
Porsangin dialektiissa ei ole -ia, oon aina -ii (Italii, assii jne)
Oonko graadivaihtelu k:0, k:j tahi k:v:
viika (viijan tahi viian?)
vaaka (vaaan tahi vaajan?)
torko (toron tahi torvon?)
korko (koron tahi korvon?) ??????
Oonko sanassa tavalinen graadivahtelu:
kriitu
traaka
nepu
haaki: haakin
soopa: soopan
raati: raatin
viika: viikan (?)
torko: torvon
t2: pysyvä -t
fati: fatin, fajin
grep fati src/morphology/stems/nouns.lexc
fati+Err/Orth:fati n_11_i ; ! mutta ymmärrämme fajin
fati:fat2i n_11_i ; ! normi on fatin
tf4-hsl-m0024:fkv trond$ grep "t2.*n_11" src/morphology/stems/nouns.lexc
vatta:vatt2a n_11_AO ;
delta:delt2a n_11_AO ;
floota:floot2a n_11_A0_A2I ;
raakaveitti:raaka#veitt2e n_11_E2I ;
klinkkuveitti:klinkku#veitt2e n_11_E2I ;
veitti:veitt2e n_11_E2I ;
teefati:tee#fat2i n_11_i ;
leipäfati:leipä#fat2i n_11_i ;
fati:fat2i n_11_i ;
saiti:sait2i n_11_i ;
siiti:siit2i n_11_i ;
ruotti:ruott2i n_11_i ;
fossiilimettä:fossiili#mett2ä n_11_ae ;
syđänmettä:syđän#mett2ä n_11_ae ;
petäjämettä:petäjä#mett2ä n_11_ae ;
pötäjämettä:pötäjä#mett2ä n_11_ae ;
mettä:mett2ä n_11_ae ;
lehtimettä:lehti#mett2ä n_11_ae ;
echo kriitu+N+Sg+Gen|dfkv
kriitu+N+Sg+Gen kriiđun
e raati+N+Sg+Gen|dfkv
raati+N+Sg+Gen raađin
tf4-hsl-m0024:fkv trond$ cat src/morphology/stems/nouns.lexc |grep "ii:"
strategii:strategii n_31_ii ;
arkeologii:arkeologii n_31_ii ;
teologii:teologii n_31_ii ;
morfologii:morfologii n_31_ii ;
hanhii:hanhii n_31_ii ;
jouttikarhii:joutti#karhii n_31_ii ;
karhii:karhii n_31_ii ;
ahkii:ahkii n_31_ii ;
jalkasikkii:jalka#sikkii n_31_ii ;
kalansikkii:kalan#sikkii n_31_ii ;
sikkii:sikkii n_31_ii ;
kurkkii:kurkkii n_31_ii ;
ökonomii:ökonomii n_31_ii ;
komppanii:komppanii n_31_ii ;
rannii:rannii n_31_ii ;
minnii:minnii n_31_ii ;
vokaaliharmonii:vokaali#harmonii n_31_ii ;
harmonii:harmonii n_31_ii ;
haravanpii:haravan#pii n_31_ii ;
pii:pii n_31 ;
hietalappii:hieta#lappii n_31_ii ;
lappii:lappii n_31_ii ;
vuoppii:vuoppii n_31_ii ;
teorii:teorii n_31_ii ;
kategorii:kategorii n_31_ii ;
pääassii:pää#assii n_31_ii ;
rassii:rassii n_31_ii ;
koheessii:koheessii n_31_ii ;
morssii:morssii n_31_ii ;
keittoastii:keitto#astii n_31_ii ;
maalaattii:maa#laattii n_31_ii ;
hietalaattii:hieta#laattii n_31_ii ;
laattii:laattii n_31_ii ;
lattii:lattii n_31_ii ;
svoovelikalttii:svooveli#kalttii n_31_ii ;
kalttii:kalttii n_31_ii ;
harttii:harttii n_31_ii ;
työväjenparttii:työväjen#parttii n_31_ii ;
parttii:parttii n_31_ii ;
kiviauttii:kivi#auttii n_31_ii ;
hieta-auttii:hieta-#auttii n_31_ii ;
auttii:auttii n_31_ii ;
kultarauttii:kulta#rauttii n_31_ii ;
distribuuttii:distribuutti n_31_ii ;
kafea:kafea n_21_oi ;
moskea:moskea n_21_oi ;
eksperttikomitea:ekspertti#komitea n_21_oi ;
komitea:komitea n_21_oi ;
Panna rauttii: rautio eri lexciconhiin
rauttii:rautti n_31_io ;
astii:asti n_31_ia ;
LEXICON n_31_io
+N+Dial/Por:i x_31_ii ; rauttii
+N+Dial/Jok:o x_21_oi ; ! rautio
LEXICON n_31_ia
+N+Dial/Por:i x_31_ii ; asttii
+N+Dial/Jok:a x_21_ai ; ! astia
LEXICON n_31_ii !!= * @CODE@ assii (in Por) kurkkii (in Por)
+N+Dial/Por:i x_31_ii ;
+N+Dial/Jok:a x_21_oi ; ! TODO skriv dyp kommentar her
+N+Dial/Var:a x_21_oi ; ! TODO skriv dyp kommentar her
+N+Sg : nom_R ;
LEXICON x_21_oi
+Sg : nom_end ;
tf4-hsl-m0024:fkv trond$ sh devtools/noun_minip.sh morfologii
morfologii+N+Sg+Nom morfologii
"Gemination 0:k"
0:k <=> ([a|o]) [Vow|i6:] (Vow:) k _ :o (Dial:) %^AO: %> [:i - i3:] (%> [n|t]) # ;
([a|o]) [Vow|i6:] (Vow:) k _ :i (Dial:) %^A2I: %> [:i - i3:] (%> [n|t]) # ;
([a|o]) Vow (Vow:) k _ e:0 (Dial:) %> i2:i %> %^V:i (n) # ;
Vow:+ k _ Vow: %> i2:i %> :i ; ! pe
Vow:+ k _ e: %> i7:i Cns ; ! co
Vow:+ [k|k2:] _ Vow: [%> %^V:i | %^AO: %> i2: (%> n) # ] ; ! so
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ [k|k2:] _ a: %^Por:0 [%> :a | %^AO: %> i2: (%> n) #] ; ! Only in Po
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ k _ a %> :a ; ! jakkaat:jakkaa
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ k _ ä %> :ä ;
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ k _ ö %> [:ö|i2: (%> n) #] ;
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ k _ y %> [:y|i2: (%> n) #] ;
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ k _ u %> [:u|:i (%> n) #] ; ! flaku flakkui, flakkuin
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ k _ o %> [:o|:i (%> n) #] ; ! koko kokkoi
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ k _ e (Dial:) %> :e ;
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ [l|r|n|m] k _ ä: (Dial:) %> [ :ä | i2:i %> :i ] ; !
[.#.|#:] Cns:* Vow:+ [l|r|n|m] k _ a: (Dial:) [%> :a | %^AO: %> i2: (%> n) #] ; !
[l|r|n|m] k _ :Vow (Dial:) %> i7: ;
[l|r|n|m] k _ :i (Dial:) %> %^V:i ; ! Added
[l|r|n|m] :k _ e: (Dial:) %^E2I:0 %> i2: %> %^V: ;
[l|r|n|m] k _ i (Dial:) %> i2: %> t %^A: ;
[l|r|n|m] k _ :ö (Dial:) %> [:ö|:i] ;
[l|r|n|m] k _ :y (Dial:) %> [:y|:i (%> n) #] ;
[l|r|n|m] k _ :u (Dial:) %> [:u|:i (%> n) #] ;
[l|r|n|m] k _ :o (Dial:) %> [:o|:i (%> n) #] ;
[l|r|n|m] k _ :e (Dial:) %> [:e|:i] ;
Numeraalit
1/11 FAIL kahdeksan => Missing results: kahdeksan+Num+Sg+Nom
2/11 FAIL kahdeksaa => Missing results: kahdeksan+Num+Sg+Par
3/11 FAIL kahdeksaan => Missing results: kahdeksan+Num+Sg+Ill
4/11 FAIL kahdeksassa => Missing results: kahdeksan+Num+Sg+Ine
5/11 FAIL kahdeksana => Missing results: kahdeksan+Num+Sg+Ess
6/11 FAIL kahdeksia => Missing results: kahdeksan+Num+Pl+Par
7/11 FAIL kahdeksien => Missing results: kahdeksan+Num+Pl+Gen
8/11 FAIL kahdeksiin => Missing results: kahdeksan+Num+Pl+Ill
9/11 FAIL kahdeksissa => Missing results: kahdeksan+Num+Pl+Ine
10/11 FAIL kahdeksina => Missing results: kahdeksan+Num+Pl+Ess
11/11 FAIL kahdeksain => Missing results: kahdeksan+Num+Pl+Gen+Use/Rare
kahđeksan+Num:kahđeks NUM_KAHDEKSAN ;
src/morphology/stems/numerals.lexc:kahđeksan+Num:kahđeks NUM_KAHDEKSAN ;
src/morphology/stems/numerals.lexc:LEXICON NUM_KAHDEKSAN
stems/numerals.lexc
LEXICON NUM_KAHDEKSAN
:en NUM_BACK_NOMINATIVE ;
:a NUM_BACK_PARTITIVE_A ;
:a NUM_BACK_ILLATIVE_AN ;
:a NUM_BACK_GENITIVE_IN ;
:a NUM_BACK_SINGULARS ;
NUM_BACK_PARTITIVE_IA ;
NUM_BACK_GENITIVE_IEN ;
NUM_BACK_ILLATIVE_IIN ;
NUM_BACK_PLURALS ;
(Tommi Pirisen tapa)
omorfi-analysaattori
main/langs/fkv/src/
main/langs/fin/src/
cd ../fin/
./autogen.sh && ./configure && make -j
ufin
affičes/numerals.lexc
! allomorphs
LEXICON NUM_BACK_PARTITIVE_A
!!€gt-norm: Numeral singular partitive a
!!€ kahdeksaa: kahdeksan+Num+Card+Sg+Par eight
+Sg+Par:%>a NUM_BACK_POSS_OPT ;
määkkiit ja naakkiit
- Olema korjanheet kaikki X-misc yamliin feilit. Jäljelä oon perintö-nomini ja ylipäänsä kolmetavuisten nominiitten pl par sujjutus ja pl vartalo.
- Eiran jälkhiin se oon perintö: perinöitä, heikkona graadina ja lisäksi -tA
- saattaa "puttoot pois".
- Maholiset kaksiparadigmoiset lainasanat (torko, fati, haaki, soopa jne).
- Sanakirjassa oon sekä “henkkaat” ette “hengata”. Oonko net oikkeestansa sama verbi?
- Millä tavala erottaa verbissä tavalinen vahva graadi ja geminasjuuni?
- Kommentti X-misc yamliista: joskus net oon oikkeessa ja joskus väärässä. Millä laila pitäis suhtautuut kommenthiin joka löyttyy yamliista tahi lexc: stä? Joskus näyttää siltä ette kommentit oon kopi-pastattu jostaki muvalta.
- Graadivaihtelufeilit verbissä: kun korjaa niitä tullee helposti feilii muuvale, esim. substantiiviitten puolela
egrep "(hengata|henkkaat)" src/morphology/stems/verbs.lexc henkkaat:henkka v2 ; hengata:henka v43_odd ; määkkiit : määkin naakkiit : naakin naakkiit:naakki v2 ; määkkiit:määki v2 ; ! => av k:j pret ge k:kk inf määkkiit:määk2i v2 ; määkkiit, määkin, määkit, määki naakkiit+V+Act+Ind+Prt+Sg3 naakki <============ koska naakki määkkiit+V+Act+Ind+Prt+Sg3 määki <===== koska vart. määki
Eira oli samaa mieltä naakkiit-verbistä, mutta hänen mielestään määkkiit taipuu näin:
määkkiit : määjin
Tässä Eiran vastaus:
"Tämmösten verbiin graadivaihettelu selvii 2. partisiipin haamusta. Ja kyllä kansa preteritin sg.3.p. Jos niissä oon II-graadi, se graadivaihettelu oon tyyppii II: I. Eli oon leikkiit : leikkiny : leikin (II: I: I) ja naakkiit : naakkinu : naakin (II: I: I), mutta määkkiit : määkiny : määjin (II: I: 0). Mutta se oon tietenki paha tiettäät, jos sulla ei ole nuoita haamui (eli 2. partis. tahi preteritin sg.3.p.), mistä sen graadivaihettelun näkkee."
- näyttää siltä ette graadivaihtelu oon kiini verbistä ja sen historiasta
- tuottaa meile vähän haastheita ko infinitiivit saattaavat olla geminoitut (ja grammatikki ei tee eroa geminaation ja astevaihtelun välillä)
Määkkyyt: määvyn
Kaksi verbi jonka paradigma oon "sulauttunu yhtheen". "sekaparadigmoja" Suomen murretutkimuksessa. Siirtäny toisheen verbityypphiin.
"Gradation k:j"
k:j <=> [a|ä|æ|e|i|i6:] _ [e:|i:] (Dummy:) (:i) (Dummy:) %^WG:0 ; ! mäki - mäjen
i _ [ö:|o:] (Dummy:) (:i) (Dummy:) %^WG:0 ; !
i6: _ [e:|i|ä|a:] (Dummy:) (:i) (Dummy:) %^WG:0 ; ! poika poha, pojitte
[e|i] _ [e:|i|ä:|a:|u] %^Por: %^WG:0 (%> i2:i) ; ! aika-aijan
\[e] [r|l] _ e: (Dummy:) (:i) (Dummy:) %^WG:0 ; ! jälki:jäljen, sylki:syljen
[a|e] [r|l] _ e (Dummy:) %^WG:0 %> ; ! haljeta,halkee, seljetä,selkee
[.#.|#:] Cns [o|u] _ e: %^WG:0 ; ! lukkeet - lujen
[.#.|#:] [k|j] a (i) _ [a:|u] %^WG:0 ([%^AO:|%^AE:]) (%>) (i3:) (%>) ; ! kaikkuut:kaijun, jakkaat:jajan
h _ e: (Dummy:) (:i) (Dummy:) %^WG:0 ; ! vehke- - vehjet, lohke- lohjeta, puhke- puhjeta
Seuraava kokkous:
Keskiviikkona 3.4 ennen kl 09 (?)